Raportit »

Rankkasadetulva-raportti

Suomalaiset luonnonolosuhteet aiheuttavat harvoin ihmishenkiä vaativia vaaratilanteita. Paikallisella pitkittyneellä tai erityisen runsaalla rankkasateella voi kuitenkin olla merkittäviä turvallisuuteen, terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, laajamittaisia ympäristö- ja huomattaviakin taloudellisia vaikutuksia. Erityisen haasteellisia tilanteita pelastustoimen, hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten toiminnan näkökulmasta ovat äkilliset rankkasateet ja ukkosmyrskyt, joiden voimakkuuden ja tarkemman tapahtumapaikan ennustaminen on lähes mahdotonta. Sateet saattavat aiheuttaa rankkasadetulvan, nopean ja voimakkaan muutamia päiviä kestävän veden nousun.

Rankkasadetulvien merkitystä korostaa se, että myrskyisyys näyttäisi tilastojen valossa olevan lisääntymässä pohjoisella pallonpuoliskolla ja Suomessa. Lisäksi rankkasadetulvia voi esiintyä myös sellaisilla alueilla, joilla perinteistä tulvavaaraa, kuten kevättulvia, ei ole. Tulvien ennakointi ja niihin varautuminen kaikilla tasoilla on tärkeää, koska tulvavahingot
syntyvät lopulta siitä, miten ihminen on toiminnassaan huomioinut täi jättänyt huomiotta tulvan mahdollisuuden.

Tämä hanke on maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeriön sekä Palosuojelurahaston Gaia Group Oy:ltä tilaama selvitys rankkasadetulvien vaikutuksista ja viranomaisten yhteistyön kehittämistarpeista. Selvityksessä tarkastellaan tulvan
vaikutuksia ja viranomaistoimintaa erityisesti alueellisen pelastuslaitoksen toiminnan kannalta. Kesällä 2004 Pohjanmaalla sattuneita Vöyrin ja Oravaisten sekä Kanta-Hämeessä Riihimäen rankkasadetulvatapauksia tarkastelemalla hanke keskittyy
viranomaisten yhteistoimintaan ja tämän toiminnan kehittämistarpeisiin rankkasadetulvatilanteiden hallinnassa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda yleiset periaatteet rankkasadetulvien varalle sovellettavaksi viranomaisten yhteistyön pohjana
sekä kohdealueilla että muilla Suomen pelastustoimialueilla.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta 27.11.2003 jaetaan turvallisuustilanteet normaalioloihin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä todetaan, että normaalioloissa rakennettavat järjestelmät ja muut toimenpiteet luovat perustan toiminnalle häiriötilanteissa. Lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan, että ympäristöuhkia ja -vahinkoja on estettävä mahdollisimman hyvin ennalta ja tapahtuneita vahinkoja rajoitettava mahdollisimman tehokkaasti. Periaatepäätös ohjaa valmiussuunnittelua ja sen periaatteet ovat sovellettavissa myös aikallisessa mittakaavassa laajoihin häiriötilanteisiin. Rankkasadetulva on yksi tällainen tilanne.

Rankkasadetulvatilanteiden pelastustoimintaan sisältyy runsaasti erityyppisiä hälytystehtäviä, joista suuri osa saattaa olla hyvin yksinkertaisia, lähes neuvontatyyppisiä tehtäviä tai omaisuusvahinkojen rajoittamista esimerkiksi kellaripumppauksilla. Toisaalta rankkasateen ja sen aiheuttaman tulvan johdosta saattaa sattua erittäin vakavia, ketjuuntuvia onnettomuustapauksia, joihin tulee pystyä reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti.

Rankkasadetulviin varautuminen ja näissä tilanteissa toimiminen vaatii sujuvaa yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Erityisenä haasteena on tiedonvaihdon ja tarvittaessa tehokkaan johtokeskustyöskentelyn toteuttaminen. Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa lisätietoa siitä, mitä rankkasadetulvatilanteissa tapahtuu ja minkälaisia erityispiirteitä näiden tilanteiden kehittymiseen ja hallitsemiseen liittyy. Hanke perustuu kahden erityyppisen rankkasadetulvatilanteen tapahtumien läpikäyntiin. Näiden tilanteiden kokemuksia ja tehtyjä johtamisratkaisuja voidaan soveltaa yleisemminkin sekä paikallisiin kaupunkitulviin että laajamittaisiin vesistötulviin.

Loppukesä 2004 oli kaiken kaikkiaan Suomessa erittäin runsassateinen. Sekä Riihimäellä että Vöyrin ja Oravaisten alueella maa oli poikkeuksellisen märkä. Sateiden ankaruus yhdessä maan huonon imukyvyn kanssa aiheutti vahinkoja suoraan sateena tulleesta vesimäärästä ja vesistöjen tulvimisesta, mutta myös viemäriverkoston ylikuormituksesta johtuen. Tulvissa henkilövahingoilta ja vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin. Sen sijaan kiinteistöjä, tiestöä ja irtaimistoa vahingoittui miljoonien eurojen edestä. Yhden suurimmista ja pitkäaikaisimmista ongelmista molemmissa tulvatilanteissa muodosti juomaveden pilaantuminen.

Tulvatilanne kesti kummasakin tapauksessa useita vuorokausia ja vahinkojen torjuntatoimissa hyödynnettiin virka-apua niin valtiollisilta kuin kunnallisilta organisaatioilta. Mielenkiintoisen vastakohdan näiden tapausten vertailussa muodostaa
tulvan alueellinen laajuus: Pohjanmaalla vesistötulva kattoi kahden joen koko valumaalueen, kun taas Riihimäellä paikallinen sade aiheutti Vantaanjoen vedennousun ja hulevesien sekaviemäröinti laajoja viemäritulvia kaupunkialueella1. Tilanteet eroavat toisistaan myös asiantuntija-avun tarpeen ja hyödyntämisen suhteen sekä johtovastuiden
ja johtamisen organisoinnin osalta.

Tässä työssä raportoituja kokemuksia Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen kesän 2004 tulvatapauksista toivotaan hyödynnettävän pelastustoimen ja hätäkeskusten toiminnan suunnittelussa ja viranomaisten yhteisten toimintaperiaatteiden laatimisessa
rankkasadetulvatilanteiden varalle. Erityisen tärkeää on pelastustoimen ja hätäkeskusten yhteistoiminnan kehittäminen hälytysten tehokkaaksi luokittelemiseksi vastaavissa tilanteissa ja pelastustoimen tehtävien priorisoiminen siten, että tehostetaan ketjuuntuvien vahinkojen ehkäisemistä sekä muiden onnettomuuksien, kuten liikenneonnettomuuksien,
riskin minimoimista.

Analyysissä keskitytään kehittämisehdotuksiin, joiden avulla voidaan parantaa eri tahojen yhteistoimintaa sekä kunkin organisaation omaa toimintavalmiutta ja kykyä hyödyntää tarvittavaa asiantuntija-apua pitkittyneessä tulvatilanteessa. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota suunnittelua ja omatoimista varautumista edistävään neuvontatyöhön, jonka avulla vastaavien rankkasateiden aiheuttamia vahinkoja tiestölle, viemäriverkostoille ja
kiinteistöille voidaan minimoida ja hälytysten määrää vähentää.

Erityinen kiitos hankkeen sujuvuudesta kuuluu kaikille hankkeeseen osallistuneille tahoille, jotka avoimesti jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään haastatteluissa ja osallistuivat yhteisiin reflektointitapaamisiin.

Lataa raportti PDF-muodossa (på svenska)

Sivua muokattu: 31.3.2006

Kokeile myös avainsanahakua