Sisäasiainministeriö asetti 27.6.2003 työryhmän selvittämään mitä
lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä tarvittaisiin
pelastushelikopteritoiminnan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Työryhmän tuli
erityisesti selvittää vaihtoehtoa, jossa toiminta rahoitettaisiin kaikilta osin
valtion talousarviomäärärahalla.
Työn aikana kävi ilmeiseksi, että vaihtoehto, jossa valtio vastaisi toiminnan
kaikista kustannuksista, ei ollut ainakaan lyhyellä tähtäimellä realistinen.
Työryhmä esittämässä kumppanuusmallissa lentotoiminnan kustannukset katetaan
pääsääntöisesti valtioneuvoston myöntämillä raha-automaattiavustuksilla,
terveydenhuollon lisäkustannukset sisällytetään täysimääräisesti
sairaanhoitopiirien valtionosuuteen ja pelastustoiminnassa sekä kadonneiden
henkilöiden etsinnässä käytetään sisäasiainministeriön erityismäärärahaa. Apua
saavilla henkilöillä olisi normaaleja terveydenhuollon kustannuksia vastaava
vastuu saamastaan hoidosta. Käytännössä kumppanuusmalli edellyttää olemassa
olevien tai niitä vastaavien yhdistysmuotoisten toimijoiden osallistumista
helikopteritoiminnan järjestämiseen paikallisella tasolla. Yhdistystoiminnan
ylläpito kuuluisi yhdistyksen omalle vastuulle ja myös vapaaehtoiselle
keräystoiminnalle jäisi osuutensa toiminnan rahoittamisesta.
Työryhmän ehdotuksen mukaan helikopteritoiminnan tulee täydentää saumattomasti
olemassa olevia julkisia pelastus- ja terveydenhuollon palveluja. Kyseisten
toimialojen tehtäviä ei muuteta mutta vastuuviranomaisille tarjottaisiin
mahdollisuus käyttää helikopteria vaikeiden ja kriittisten tapausten
edellyttämissä toimenpiteissä. Tätä varten terveydenhuollosta,
pelastustoiminnasta ja kadonneiden etsinnästä vastaavat viranomaiset
määrittelevät helikopterin käytössä noudatettavat toiminta- ja
hälyttämisperiaatteet valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla.
Sivua muokattu: 26.6.2006