Raportit »

Pelastajien kokemukset Myyrmannin kauppakeskuksen pommiräjähdyksen pelastusoperaation aikana ja sen jälkeen

Tämä tutkimus on tapaustutkimus, jossa käsiteltiin yhtä Suomen oloissa poikkeuksellista suuronnettomuutta, Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa tapahtunutta pommiräjähdystä (syksy 2002) ja 20 siellä työskennelleen pelastajan kokemuksia 1,5 vuotta tapahtuman jälkeen. Tässä tutkimuksessa on kuvattu pelastajien kokemuksia laadullisella tutkimusotteella. Pelastajat on luokiteltu palvelusvuosiensa mukaisesti kolmeen ryhmään: noviisit, kokeneet ja konkarit.

Pelastajat tekivät Myyrmannin kauppakeskukseen (kohteeseen) saapuessaan, tilannearviointeja siitä, mitä on tapahtunut. Ensivaikutelmat saatiin pääasiassa jo matkalla kohteeseen vähäisten radiosta saatujen tietojen perusteella. Radioliikenne katkeili. Kauppakeskukseen saapuminen, sisälle meno sekä räjähdyspisteen näkeminen tuhovaikutuksineen yllätti noviisit, kokeneet sekä jotkut konkarit. Sooloilu ja tiimityöskentely olivat kaksi toimintatapaa kohteessa. Operaationa tapahtuma oli pääasiassa hoidollinen.

Pelastusoperaatiolla oli monia vaikutuksia pelastajien tunteisiin ja toimintaan tapahtuman jälkeisinä päivinä. Pelastajat puhuivat kyllä tuntemuksistaan, mutta niistä piti erityisen tarkkaan kysyä. Pelastajien turvallisuuden tunteissa oli havaittavissa muutoksia. Pelastajien arviot työnsä tavoitteiden saavuttamisen tasolla Myyrmanni-operaation onnistumisesta olivat erittäin hyvät. Yksilöt sen sijaan arvioivat kriittisesti omaa toimintaansa. Aineistosta nousee esiin pelastajien oma käsitys ammatillisuudestaan. Median antama palaute räjähdyksen jälkeisenä päivänä aiheutti jännittyneisyyttä pelastajien keskuudessa. Pelastajien puhe kiinnittyi heidän omaan tai työtovereiden toimintaan työssään ennemmin kuin heidän omiin tunteisiin.

Yhdellä asemalla järjestetty yöllinen defusing-tilanne koettiin ristiriitaiseksi. Pelastajien defusing- ja debriefing-käytäntöjä tulisi edelleen kehittää pelastajien olosuhteisiin sopivimmiksi. Pelastajat pitivätkin omia kollektiivisia ja yksilöllisiä hallintakeinojaan parempina kuin tässä tapahtumassa käytettyä defusingia. Turvallisuuden tunteen heikkeneminen pelastajilla voi lisätä stressin kokemista työtehtävissä sekä vaikuttaa heidän tapaansa arvioida tulevien työkomennusten riskejä. Tästä johtuen työtehtävien psyykkiseen rasittavuuteen ja niitä aiheuttavien tilanteiden käsittelyyn jälkeenpäin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Tutkimus toi esille yksilölliset erot pelastajien toiminnassa, kokemuksissa ja tunteissa tapahtuman eri vaiheissa. Suuronnettomuustilanteissa toimiminen tulisi huomioida entistä paremmin perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä oman työn kehittämisessä. Eri tahojen (eri turvallisuusalat, muut riskialttiissa kohteissa toimivat henkilöt) yhteistyötä suuronnettomuuksissa tulisi kehittää.

Tämä tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Turvallisuusalojen henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistävää toimintalinjaa.

Koko raportti PDF-tiedostona

Sivua muokattu: 31.3.2006

Kokeile myös avainsanahakua