Raportit »

Lasten luvaton tuli

Brita Somerkoski, KM 2006

Tulella leikkimistä pidetään yleisesti seikkailunhaluisten nuorten miesten viattomana kokeiluna ja normaaliin nuoruuteen liittyvänä vaarattomana vaiheena. Aiheen tavallisuus, tilastoimattomuus ja tutkimattomuus tarjoavat mahdollisuuden neutralisaatioon; tulella leikkimisen määrän ja seurausten vähättelyyn.

Tässä raportissa tarkastellaan kahden suomalaisen suurehkon kaupunkitaajaman peruskoululaisten luvatonta tulenkäyttöä – sen määrää ja laatua. Mukana on peruskoululaisia, jotka käsittelevät tulta omasta, rajoittuneesta maailmastaan käsin. Tutkimuksella ei pyritä vetämään rajaa patologiselle tulensytyttelylle ja tulen sytyttämisen kokeilulle. On huomattava, että tavallisista peruskoululaisista koostuvaan tutkimusjoukkoon saattaa sisältyä lapsia ja nuoria, jotka ovat mukana psykiatrisen avohuollon toimenpiteissä tai erityisopetuksessa.

Psykiatrisena ilmiönä lasten tulella leikkimisen taipumuksia ja tuhotöitä on tutkittu aiemminkin (ks. esim. Kolko 1985; Kolko & Kazdin 1988; Räsänen 1995, 2005; Repo & Virkkunen 1997). Usein tulella leikkimistä tarkastellaan tutkimalla kliinisiä tapauksia tai laskemalla aiheutuneen vahingon suuruutta. Viime aikoina aiheesta on tehty myös joitakin rikosoikeuteen liittyviä tutkimuksia (Perrin-Wallqvist & Norlander 2003; Laitinen & Niskanen 2002). Kaiken kaikkiaan aihe on kuitenkin saanut vain vähän huomiota tieteellisessä tai edes teknisessä tarkastelussa.

Lataa raportti PDF-muodossa

Sivua muokattu: 3.7.2006

Kokeile myös avainsanahakua