Report: Injuries in the European Union
2003-2005
Fact sheet (executive summary)
Press Release
Tapaturmat ovat yksi suurimmista nykyisin Eurooppaa uhkaavista terveysvaaroista. Niistä on tullut valtaviin mittasuhteisiin kasvanut epidemia, joka raivoaa ääneti eri puolilla Euroopassa tappaen satojatuhansia ja vammauttaen miljoonia. Tarkat yksityiskohdat löytyvät tuoreesta raportista "Henkilövahingot Euroopan unionissa - Tiivistelmä tilastotiedoista 2003 - 2005".
Joka toinen minuutti EU:n alueella joku kuolee kohtalokkaassa onnettomuudessa ja 228 ihmistä loukkaantuu
Henkilövahingot aiheuttavat Euroopan unionissa joka vuosi noin 250 000 kuolemantapausta ja ovat neljänneksi suurin kuolinsyy EU:ssa. Vain sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja hengityselinsairaudet vaativat enemmän kuolonuhreja.
60 miljoonaa ihmistä vuodessa saa EU:n alueella lääkärinhoitoa tapaturman tai muun henkilövahingon seurauksena. Luku on suurempi kuin Italian koko asukasluku.
Turvallisina ja miellyttävinä pitämämme paikat voivat tosiasiassa olla kuolemanloukkuja
Vaikka henkilövahinkojen suuri lukumäärä on hälyttävä, vielä vakavampaa huolta saatta herättää tieto paikasta, jossa suurin osa tapaturmista sattuu. EU:n kansalaisilla on suurempi riski loukata itsensä joko kotona tai vapaa-ajan harrastusten parissa kuin missään muualla. 80 prosenttia kaikista henkilövahingoista sattuu muualla kuin tiellä tai työpaikoilla.
Tämä on erityisen huono uutinen pikkulapsille ja vanhuksille, koska he viettävät paljon aikaa kotona. Kylpyhuoneet, portaikot ja keittiöt kuuluvat yleisimpiin paikkoihin, joissa lapset ja vanhukset saavat vakavia vammoja. Molempien ikäryhmien haavoittuvuus ilmenee henkilövahinkojen aiheuttamissa tuhoissa. Lapsille saattaa syntyä pysyviä ruumiinvammoja, ja henkilövahinkojen traagiset seuraukset ja komplikaatiot johtavat vuosittain yli 100 000 vanhuksen kuolemaan.
Henkilövahingot ovat lasten, teini-ikäisten ja nuorten aikuisten yleisin kuolinsyy. Tästä huolimatta kodin ja harrastusympäristön turvallisuuteen liittyviä hyviksi havaittuja varotoimenpiteitä ei monissa EU:N jäsenmaissa ole kovin mielellään omaksuttu eikä niitä sovelleta käytäntöön. Äskettäin hyväksytty Euroopan neuvoston suositus auttaa nostamaan ongelman julkisen terveydenhuollon esityslistalla nykyistä korkeammalle.
Tietoaineisto opastaa ennaltaehkäisyyn
Voidaksemme ehkäistä henkilövahinkoja meidän on ymmärrettävä, mikä ne aiheuttaa. Yksityiskohtainen tietoaineisto mahdollistaa ehkäisevien menetelmien kehittämisen, toiminnan ohjaamisen, henkilövahingoissa ilmenevien suuntausten seurannan, tärkeysjärjestykseen asettamisen, käytäntöjen ohjaamisen ja henkilövahinkojen vähentämiseen tähtäävän toiminnan onnistumisen arvioinnin. Henkilövahinkoja voidaan ehkäistä tehokkaasti, kun tiedossa on murtumien tai päävammojen lukumäärän lisäksi missä, milloin, miten, kenelle ja toivottavasti myös miksi niitä on aiheutunut.
Kuolleisuus- ja sairaalatilastot ovat käytettävissä useimmissa jäsenvaltioissa, mutta ne eivät sisällä riittävästi tietoa henkilövahinkojen syistä. Kohdennetun ennaltaehkäisyn ohjaamista varten perustettu henkilövahinkojen seurantajärjestelmä perustuu jäsenvaltioiden valikoitujen sairaaloiden tapaturma- ja päivystysosastojen tietoihin. Järjestelmä toimii tällä hetkellä kahdessatoista jäsenvaltiossa ja tarkoitus on laajentaa lähivuosina sen käyttö kaikkiin jäsenvaltioihin.Tietoja pääsee käyttämään EU:n henkilövahinkotietokannan (IDB) kotisivuilta.
EU:n terveysasioista aiemmin vastannut komission jäsen Markos Kyprianou tukee unioninlaajuisen henkilövahinkojen raportointijärjestelmän kehittämistä. "On tärkeää korostaa, miten kalliiksi henkilövahingot käyvät Euroopan unionille ja sen jäsenmaille. Kansallisiin henkilövahinkojen seurantajärjestelmiin pohjautuvan EU:n henkilövahinkotietokannan kehittäminen on neuvoston äskettäin hyväksymän, henkilövahinkojen ehkäisyä ja turvallisuuden edistämistä koskevan suosituksen mukainen. IDB:n tarjoamat tiedot auttavat Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita vähentämään sekä tahattomia henkilövahinkoja että väkivaltaa ja itsetuohoista käytöstä."
Wienin liikenneturvallisuudesta huolehtivan viraston yhteydessä toimivan IDB-ohjelman johtaja ja EuroSafe-yhdistyksen puheenjohtaja Rupert Kisser vahvistaa: "Henkilövahinkoriskien suuret erot jäsenmaiden välillä osoittavat, mitä voidaan saavuttaa. Arviomme mukaan vuosittain voitaisiin säästää yli 100 000 ihmishenkeä, jos jokainen Euroopan unionin jäsenvaltio saavuttaisi saman turvallisuustason kuin Hollanti, jonka riskitaso on matalin. Meidän tietoraporttimme antaa tietoja henkilövahinkoriskien kansallisista eroista, riskialttiista sosiaalisista ympäristöistä, fyysisistä elinympäristöistä, tuotteista ja palveluista, toiminnasta sekä elintavoista. Me kaikki olemme luvanneet suojella kaikkein haavoittuvimpia Euroopassa - lapsiamme ja vanhuksiamme. Henkilövahinkoepidemia ei saa jatkua näin valtavan tuhoisana. Milloinkaan ennen ei poliittinen ilmapiiri ole ollut yhtä suotuisa, nyt on oikea hetki toimia henkilövahinkojen ehkäisyn puolesta."
EuroSafe: Henkilövahinkoepidemia tekee tuhoa EU:ssa
11.4.2008
EuroSafe
European Association for Injury Prevention and Safety Promotion
Lehdistötiedote
Amsterdamissa 3. huhtikuuta 2008
Sivua muokattu: 6.5.2008