Raportit »

Pelastustoimen kustannustietoa vuosilta 2003–2005

Pelastustoimen alueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Kun alueille laadittiin vuoden 2004 talousarvioita, jouduttiin monien asioiden osalta ratkaisut tekemään vaihtelevien ja osin hatarienkin perusteiden pohjalta. Vuoden 2005 talousarvioiden laadinnan pohjana olivat jo alkuvuoden 2004 tiedot taloudellisesta kehityksestä. Kunnissa on esitetty arvioita siitä, että pelastustoimen kustannukset olisivat nousseet huomattavasti.

Tarkasteltaessa pelastustoimen uudistuksen taloudellisia vaikutuksia voidaan katsoa, että alueelliseen pelastustoimen järjestelmään siirryttäessä vuoden 2004 alussa, muutokseen kohdistui ylimääräisiä kustannuspaineita seuraavasti:

  1. Kustannukset, jotka eivät johdu organisointitavan muutoksesta
    • yleinen palkkakustannusten nousu
    • viranomaisradioverkon käyttömaksujen perinnän aloittaminen
  2. Kustannukset, jotka ovat kertaluontoisia muutoksesta johtuvia
    • tietojärjestelmien uudistaminen
    • eräät laiteinvestoinnit
  3. Kustannukset, jotka ovat olleet olemassa, mutta tulleet muutoksen yhteydessä näkyviin
    • taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon kustannukset
    • toimitilojen vuokrakustannukset
    • sisäisten tukipalvelujen kustannukset
  4. Kustannukset, jotka voidaan katsoa muutoksen seurausvaikutuksiksi
    • palkkojen harmonisointi
    • eräiden henkilöstöryhmien palkankorotukset
    • henkilökunnan määrän lisäys
  5. Kustannukset, jotka siirrettiin vuoteen 2004
    • virkojen täyttäminen
    • uusien virkojen perustaminen
    • mm. palotarkastusten hoitamatta jättäminen

Tilastokeskuksen vuoden 2005 (suluissa esitetty vuoden 2004 luvut) kuntien tilinpäätöstietojen mukaan pelastustoimen bruttokustannukset olivat vuonna 2005 noin 420 (418) miljoonaa euroa ja nettokustannukset noin 313 (303) miljoonaa euroa. Asukasta kohden lasketut nettokustannukset olivat noin 60 (58) euroa/asukas.

Tilastokeskuksen kuntien vuoden 2005 tilinpäätöstietojen perusteella on nähtävissä, että pelastustoimen nettokäyttökustannukset ovat pysyneet vuosina 2004 ja 2005 lähes vuoden 2003 tasolla, kun yleinen kustannustason nousu otetaan huomioon (kuva 1). Kaikissa kuvissa on aikaisemmat kustannustiedot korjattu julkisten menojen hintaindeksillä (kuntatalous) ja kaikki luvut on laskettu euroa/asukas.

Kuva 1. Pelastustoimen nettokäyttökustannukset tilastokeskuksen kuntien tilinpäätöstietojen mukaisina

Edellä mainitun aineiston perusteella käy selville, että osassa pelastustoimen alueita kustannukset ovat nousseet ja osassa alueita laskeneet. Kun katsotaan yksittäisen kunnan maksuosuuksia, ovat ne monessa kunnassa nousseet ja nousu on voinut olla hyvinkin suuri. Yli 190 kunnassa kustannukset ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet (kuva 2).

Kuva 2. Pelastustoimen nettokäyttökustannusten muutos kunnittain €/as vuosina 2004–2005

Sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijat tekivät yhdessä Audiator Oy:n tilintarkastajien kanssa selvityksen pelastustoimen kahden ensimmäisen toimintavuoden kustannuksista kolmella pelastustoimen alueella. Alueet olivat Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Päijät-Häme. Selvitys tehtiin kuntien tilinpäätöksistä vuosilta 2003 - 2005. Kustannustiedoissa otettiin huomioon ne pelastustoimen palvelut, jotka ovat yhteisiä kaikille alueen kunnille, jolloin esimerkiksi sairaankuljetuksesta aiheutuneet tulot ja menot puhdistettiin laskelmista pois. Muilta osin kustannustiedot tehtiin eri vuosien osalta keskenään vertailukelpoisiksi.

Selvityksen mukaan mainituilla alueilla asukasta kohden yhteenlasketut bruttokustannukset nousivat vuodesta 2003 vuoteen 2005 noin 3 prosenttia ja nettokustannukset pysyivät lähes samoina. Tarkastelussa kustannukset on indeksikorjattu vuoden 2005 tasoon. Indeksinä on julkisten menojen hintaindeksi, kuntatalous (kuva 3).

Kuva 3. Pelastustoimen käyttökustannukset eräillä alueilla vuosina 2003 - 2005 €/as.

Pelastustoimen alueilla kustannusten jako perustuu kuntien keskenään tekemiin sopimuksiin ja perusteet poikkeavat merkittävästikin eri alueiden välillä. Yleensä on sovittu myös siirtymäajasta, jonka kuluessa yhtenäiset perusteet tulevat käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että koko siirtymäajan kuntien kustannukset alueen sisällä muuttuvat vuosittain, vaikka on sovittukin esimerkiksi lopulliseksi jakoperusteeksi euroa/asukas.

Johtopäätökset

Talousselvitys_tilinpaatokset2005_Kuntaliitto.pdf

Talousselvitys_tilinpaatokset_2005_svenska.pdf

Sivua muokattu: 17.1.2007

Kokeile myös avainsanahakua