Raportit »

Helikopterityöryhmän raportti

Työryhmä pitää helikopteria tärkeänä apuvälineenä etsintä- ja pelastustoiminnassa sekä erityisesti lääkinnällisessä pelastustoiminnassa. Helikopteritoiminta on tarpeellista toteuttaa yhtenäisenä järjestelmänä koko maassa. Toimintamallit poikkeaisivat kuitenkin eri alueilla johtuen erilaisten tehtävien laadusta ja määrästä. Mahdollisuudet erilaisiin tehtäväkokonaisuuksiin riippuvat lähinnä alueen väestömääristä ja siihen nähden tarkoituksenmukaisesta helikopterin toiminta-alueesta.

Pääkaupunkiseudulla toimisi lähinnä Uuttamaata palveleva lääkärihelikopteri. Maan muita osia varten tulisi olla seitsemän monitoimihelikopterin tukikohtaa, joissa helikopterit suorittaisivat myös muita tehtäviä. Tiheimmin asutuilla alueilla tehtävät kuitenkin painottuisivat voimakkaasti lääkinnälliseen pelastustoimintaan. Harvaan asutuilla alueilla etsintöjen ja muiden tehtävien osuus olisi suurempi ja toimialueen säde pidempi. Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat osallistuisivat toimintaan siten kuin niiden tehtävistä säädetään tai antaisivat virka-apua niiden kalustolle ja valmiudelle sopivissa tehtävissä, joita ovat erityisesti kadonneiden etsintä, metsäpalojen sammuttaminen ja suuronnettomuudet sekä eräät poliisitoimen tukitehtävät.

Ehdotetun järjestelmän kokonaiskustannukset ilman rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien osuutta olisivat 65 milj. mk vuodessa. Työryhmä katsoo, että valtion ja kuntien tulisi osallistua yhteisesti helikopteritoiminnan järjestämiseen ja rahoittamiseen. Valtion vastaisi tällöin lentotoiminnan järjestämisestä, mihin kuuluvat sekä valmiuden ylläpidosta että lentotunneista aiheutuvat kustannukset. Kunnat puolestaan vastaisivat jatkossakin kunnalliseen terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen kuuluvista tehtävistä, joita nyt siis tehostettaisiin helikopteria käyttämällä. Kustannusten jako tällä perusteella merkitsisi valtion järjestämisvastuun osalta 36 milj. mk:n ja kuntien vastattavalta osalta 29 milj. mk:n vuotuista menoerää. Vertailuna todettakoon vuoden 1998 vastaavan helikopteritoiminnan kokonaiskustannukset 37 milj. mk, josta valtion osuus oli 9 milj. mk, Raha-automaattiyhdistyksen 15 milj. mk ja kuntien osuus 8 milj. mk. Lahjoituksina ja keräyksillä koottiin yhteensä 5 milj. mk.

Järjestelmän hallinnollisesta ohjaamisesta ja ylläpidosta vastaisi ensisijaisesti se ministeriö, jonka tehtävät muodostavat pääosan toiminnasta, yhteistoiminnassa muiden osapuolien kanssa. Yhteistyötä koordinoisi keskushallinnossa johtoryhmä tai muu vastaava yhteistyöelin, jossa kukin osapuoli olisi edustettuna. Kuntien osuus tulisi lääkinnällisten tehtävien osalta järjestää sairaanhoitopiirien ja sairaanhoidon erityisvastuualueiden kautta sekä liittää toiminnallisesti muuhun terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelutuotantoon.

Työryhmä esittää, että

  1. helikopteritoiminnasta tehdään poliittisella, viimekädessä valtioneuvoston jäsenten tasolla periaatekannanotto, jossa päätettäisiin ainakin järjestämis- ja kustannusvastuun peruslinjasta, toimipaikoista, toteuttamisen aikataulusta sekä eri viranomaisten tehtävistä ja yhteistoiminnan organisoinnista;
  2. kannanoton nojalla määrätään viranomaisten työnjaosta ja tehtävien hallinnoinnista tarkemmin sekä käynnistetään säädöksiä ja talousarviota koskeva valmistelu siten, että yhtenäiseen järjestelmään siirtyminen voidaan aloittaa vuoden 2 000 alusta niissä toimipaikoissa, joissa siihen on valmiudet.

Raportti HTML-muodossa

Sivua muokattu: 31.3.2006

Kokeile myös avainsanahakua