Raportit »

Vakinaisten palolaitosten asemajohtaminen. Tutkimus toimintaympäristön vaikutuksista palopäällikön johtamistyyleihin

Tämän kyselytutkimuksen (N = 196) avulla selvitettiin, millaisia ovat vakinaisen palolaitoksen johtajan, palopäällikön, asemajohtamisen vaiheen johtamistyylit. Tavoitteena oli tutkia, kuinka palopäälliköt ovat reagoineet palolaitosten ulkoisiin muutoksiin. Palopäälliköt itse, palomiehet, palomies-sairaankuljettajat, ylipalomiehet, paloesimiehet ja -mestarit ja palopäällikön lähijohtajat kunnan organisaatiossa arvioivat palopäällikön johtamistyylejä kolmella johtamistyylien ulottuvuudella. Kyseiset ulottuvuudet ovat muutos-, ihmis- ja tehtäväsuuntautuneisuus. Johtamistyyleillään palopäällikkö vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin sekä henkilöstöön, kuten heidän työnsä tuloksellisuuteen ja laatuun sekä työtyytyväisyyteen ja tätä kautta koko palolaitoksen toimintaan. Lisäksi vastaajat arvioivat palopäällikön toivottuja johtamistyylejä, palolaitoksen asemajohtamisen vaiheen toiminnan vaatimuksia, palopäällikön pätevyyttä ja reiluutta.

Toimintaympäristön muutosta tarkastellaan kontingenssiteorian avulla, jonka mukaan organisaation rakenteen on vastattava toimintaympäristön vaatimuksia. Muutokset ovat haaste palolaitosten puolisotilaalliselle rakenteelle. Palopäälliköllä on merkittävä rooli muutosten tulkinnassa ja siinä, että palolaitoksen rakenne vastaa toimintaympäristön vaatimuksia. Kyse on sisäisten ja ulkoisten tilannetekijöiden yhteensovittamisesta. Tutkimuksessa oli mukana viisi vakinaista palolaitosta alle 50 000 asukkaan kunnista. Mukaan tutkimukseen otettiin yksi vakinainen palolaitos jokaisesta läänistä. Tutkimukseen vastasi 112 (57 %) henkilöä. Vastauksista muodostettiin yksi yleinen kuva palopäällikön johtamistyyleistä, palolaitosten asemajohtamisen vaiheen toiminnan vaatimuksista ja palopäällikön pätevyydestä. Toiseksi verrattiin eri palolaitoksia ja niiden palopäällikköjen johtamistyylejä toisiinsa.

Tulosten mukaan vain yksi palopäällikkö otti huomioon muutosten vaikutukset johtamistyyleissään. Henkilöstön arvion mukaan palopäällikkö otti huomioon johtamistyyleissään ihmis- ja muutossuuntautuneisuuden ulottuvuudet. Myös palolaitoksen kriisiorganisaation luonteen mukainen tehtäväsuuntautuneisuus oli arvioitu korkeaksi. Palopäällikkö arvioitiin lisäksi reiluksi. Muiden palopäällikköjen johtamistyylejä arvioitiin tehtäväsuuntautuneiksi. Muutoksen johtamista ei havaittu. Palopäälliköiden ei arvioitu olevan reiluja, mikä vaikuttaa merkittävällä tavalla palolaitosten työilmapiiriin. Tutkimusaineiston perusteella palopäälliköt ovat enimmäkseen tehtäväsuuntautuneita. Muutoksen johtamista esiintyy harvoin. Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää kaikkiin suomalaisiin vakinaisten palolaitosten palopäällikköihin.

Henkilöstö ja palopäälliköt arvioivat ihmissuuntautuneisuuden olevan tärkeintä palopäällikön johtamistyyleissä ja palolaitosten asemajohtamisen vaiheen toiminnan vaatimuksissa. Palopäällikön on mukautettava johtamistyylinsä tilanteiden vaatimusten mukaisiksi, sillä palolaitosten muutoksen johtaminen vaatii kaikkien kolmen johtamistyylien ulottuvuuksien käyttöä. Pelkkien sääntöjen ja määräysten avulla palolaitokset eivät selviydy tulevaisuuden haasteista.

Raportti PDF-muodossa

Sivua muokattu: 31.3.2006

Kokeile myös avainsanahakua