Raportit »

Pelastustoimiuudistuksen arviointi hallinnon toimijoiden näkökulmasta

Tutkimukseni päätehtävä oli ennakolta arvioida saavutetaanko pelastustoimen uudistuksella poliittisen päätöksentekijän uudistukselle asettamat tavoitteet. Pelastustoimen uudistuksessa kunnille kuuluva pelastustoimi organisoidaan siten, että vastaisuudessa pelastustoimesta huolehtii 22 pelastustoimen aluetta. Alueet ja tavoitteet määritteli valtiovalta lain voimalla. Tavoitteiden aukikirjoitus tapahtui perehtymällä lain valmistelutöihin.

Arviointimenetelmäni pohjautui pääasiassa tavoitepohjaiseen arviointiin, missä arviointi suoritetaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Tutkimus suoritettiin strukturoituna kyselytutkimuksena, jonka aineiston muodosti kuuden tulevan pelastustoimen alueen uudistuksen valmistelusta vastanneet avainvirkamiehet sekä kyseisten alueiden pelastustoimesta vastaavan lautakunnan puheenjohtajat. Näin pyrittiin saamaan relevanttia arviointitietoa osatavoitteiden toteutumisesta.

Toinen tutkimustehtävä oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttivat tulevien pelastustoimen alueiden hallintomallin valintaan. Aihetta lähestyin organisaatiotutkimuksen käsitteistön avulla käyttäen tulkinnassa systeemiteoriaan pohjautuvaa strategista kontingenssiteoriaa. Kontingenssiteoriassa organisaation ja sen toimintaympäristön välisiä suhteita säätelee tietty riippuvuussuhde. Jaoin tutkimuksessani toimintaympäristöt osaympäristöihin, joiden merkityksiä tarkastelemalla hain valintatilanteessa vaikuttaneita merkittäviä riippuvuussuhteita.

Pelastustoimen uudistus tulee arvioiden mukaan tavoitteiden vastaisesti lisäämään kustannuksia pelastustoimen alueen kunnissa pääasiassa uuden organisaatioportaan myötä. Uudistuksessa vapautuvat voimavarat voidaan arvioiden mukaan kohdentaa painopistealueille henkilöstön erikoistumisen avulla, niin kuin lain tavoitteisiin oli kirjattu. Muiden tavoitteiden abstraktisuus vaikeutti niiden yleistä arviointia. Hallintomalliin vaikuttaneista tekijöistä eniten vaikutti nk. historiallinen yhteys eli kokemukset aiemmasta kunta- ja pelastustoimen yhteistyöstä. Lisäksi riippuvuutta aiheuttivat resurssien puute valmistelussa sekä edustuksellisuus uudessa organisaatiossa. Merkittävin kritiikki kohdistui uudistuksen koko valmisteluketjuun lainsäädännöstä toteutukseen.

Raportti PDF-muodossa

Sivua muokattu: 31.3.2006

Kokeile myös avainsanahakua